You Are Viewing

A Blog Post

Yrittänyttä ei laiteta – minne?

Yrittäjyys. Tuo sana herättää ihmisissä hyvinkin erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Jotkut pitävät sitä tosi hyvänä juttuna, toiset suorastaan kavahtavat koko asiaa, kolmannet eivät ole oikein mitään mieltä. Aika moni sanoo, että ”Ihan OK periaatteessa, mutta mä haluun kuukausipalkan ja sen tunteen, että kun mä laitan toimiston oven kiinni, olen vapaalla, mut niinku yrittäjähän on koko ajan töissä.” Noin minäkin joskus ajattelin, jos ihan rehellisiä ollaan. Mutta nyt, hetken aikaa yrittäjänä oltuani, olen  kääntänyt takkini: eihän se asia noin mustavalkoinen ole. Itse asiassa olen nykyään sitä mieltä, että tämä yrittäjyys on aika mukavaa hommaa :)

Luulenpa, että aika moni vieraan palveluksessa oleva kantaa niitä työasioitaan kotiin joko paperipinon muodossa tai ainakin ajatuksissaan. ”Maanantaina olisi palaveri ison asiakkaan kanssa, ja Jaska käski mun tehdä presentaatiomme slaidit, eipä vois vähempää kiinnostaa, miksei se tehnyt itse…” tai jotain muuta vastaavaa. Tässä on jo ensimmäinen yrittäjyyden hyvä puoli. Kukaan ei niin sanotusti nakita sinulle mitään, paitsi tietysti sinun asiakkaasi. Olet vastuussa vain heille: jos teet työsi huonosti, he eivät toiste käytä palveluitasi: jos taas hyvin, he mahdollisesti suosittelevat sinua ystävilleen ja tuttavilleen.  Näin ollen voit omilla tekemisilläsi ja tekemättä jättämisilläsi itse merkittävästi vaikuttaa ”tilipussisi” kokoon.

Mitä sitten siihen koko ajan töissä olemiseen tulee, niin yrittäjähän voi rakentaa päivänsä sellaiseksi kuin itse haluaa. Kiireisenä aikana työpäivän pituus on varmasti jotain muuta kuin kahdeksan tuntia, mutta vastaavasti joskus voit pitää vapaapäivän keskellä viikkoa; palkkatyöläisellä se ei onnistu kuin olemalla sairas tai tekeytymällä sairaaksi. Toki on totta, että yrittäjyyden alkuvaiheessa -jossa itsekin vielä olen- tulee lähes joka päivä vastaan uusia asioita, joita pitää muistaa, tietää ja osata hoitaa. Mutta mitäpä siitä, sitten vain opetellaan: kukaan ei ole seppä syntyessään ja tekemällä oppii.

Ainoastaan yksi vähän huonompi puoli yrittäjyydessä on toistaiseksi vastaan tullut: työkavereiden puute. Siihenkin onneksi löytyy keinonsa. Nimittäin niistä lukuisista verkostoista, joista yrittäjä pääsee osalliseksi, kunhan vain osaa ne etsiä ja uskaltaa rohkeasti niihin mukaan mennä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita ystäväyrittäjyystoiminnan,  joka on vastikään käynnistynyt myös Oulussa. Unohtaa ei toki sovi myöskään Suomen Yrittäjät ry:tä, joka on elinkeinoelämän suurin järjestö. Verkostoitumisen tärkeys on helppo huomata sitä faktaa vasten, että suomalaisista yrityksistä alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä on 93,4 %. Onneksi verkostoista voi olla monenlaista iloa: työkavereiden korvikkeiden lisäksi niistä löytyy parhaimmillaan myös yhteistyökumppaneita ja vertaistukea: jälkimmäinen on etenkin aloittelevaa yrittäjää kovasti helpottava asia.

Itse olen yrittäjyyteni alkutaipaleella saanut runsaasti kannustavia viestejä monilta ihmisiltä ja kaikenlaisten mahdollisten kanavien kautta – kiitos niistä! :)

2 vastausta artikkeliin “Yrittänyttä ei laiteta – minne?”

  1. Tiina kirjoitti:

    Aivan samoja asioita pohdit mitä minäkin viime vuonna. Ainut mikä tulee tuohon työkaveri kohtaan mieleen on se, että kyllä verkostoja tulee kerättyä, mutta jokapäiväistä seuraa, jonka kanssa jakaa asiat tai pohtia ongelmia ei oikein ole (tai ainakaan minulla ollut). Vapaa-aika keskellä viikkoa ja pitkät aamut taas olivat luksusta :)

  2. Rotuaarin Robin Hood kirjoitti:

    Kiitos Tiina kommentistasi.

    Juuri noinhan se asia on. Siitä sitten seuraa, että omat kaverit ”joutuvat” niitä yrittäjyysjuttuja kuuntelemaan :) Mitä sitten aamujen pituuteen tulee, niin joskus ne ovat hyvinkin lyhyitä, mutta sekin kuuluu asiaan :)

Vastaa