You Are Viewing

A Blog Post

Kuinka tehdään tuloksellista mediaviestintää?

Useampikin asiakas on kysynyt minulta saman kysymyksen: ”Jos maksamme sinulle X euroa, niin pääsemmekö sitten Hesarin etusivulle?” Minusta tuo on rehellisesti sanottuna aika hölmö kysymys. Ensin on syytä varmistaa tietävänsä, keitä kohderyhmään kuuluu, missä he liikkuvat ja mitä medioita seuraavat. Vasta sen jälkeen voi ryhtyä miettimään, miten niihin medioihin sen oman asiansa kanssa pääsee.

Mediaviestinnässä on kaksi osapuolta, jotka ovat;

a) se (yritys, yhteisö tai muu) taho, joka haluaa saada asiansa suuren yleisön (lukijoiden, katsojien, kuuntelijoiden) tietoisuuteen ja tässä päämäärässään se pyrkii käyttämään hyväkseen erilaisia medioita ja

b) median edustaja, yleensä toimittaja, joka ottaa vastaan tämän tiedon ja viime kädessä päättää, mitä hän tällä tiedolla tekee. Hän on se, joka välittää tietoa eteenpäin, tai sitten ei välitä.

Välineenä tässä median huomion tavoittelussa käytetään useimmiten lehdistötiedotetta, joskin tänä päivänä yleisempi termi on mediatiedote.

Miten tehdään hyvä mediatiedote?

Pituus
Tiedote ei saa olla liian pitkä, vaan sen asiasisältö pitää pystyä tiivistämään yhdelle A4:lle. Jos tämä ei onnistu, niin siinä tapauksessa tiedotetta on työstämässä väärä henkilö. Tiedotteessa ei jaaritella, vaan esitetään asiat napakasti ja suoraviivaisesti; kuitenkin niin, että kaikelle siinä sanotulle löytyy peruste. Eli kun sanotaan jotakin, kerrotaan myös, miksi näin on. Mainoksia tai tiedotteen kirjoittajan omia mielipiteitä siihen ei kuulu laittaa.

Tärkein ensin
Tärkein asia laitetaan mielellään jo otsikkoon tai viimeistään ensimmäiseen kappaleeseen, ingressiin. Näin siksi, että toimittajat saavat valtavan määrän tiedotteita joka päivä, eivätkä he ehdi lukea kaikkia juurta jaksain. Ylipäätään on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tiedote on helppolukuinen ja sen olennainen asiasisältö hahmottuu nopeasti. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että tiedotteen ensisijainen tehtävä on herättää toimittajan mielenkiinto ja palvella häntä hänen työssään, toisin sanoen helpottaa sitä.

Selkeä ja virheetön kieliasu
Tiedotteen kielen tulee olla selkeää, virheetöntä ja informatiivista. Mitä enemmän tulkinnanvaraa jää, sitä suurempi vaara on sille, että asia näyttäytyy toisenlaisena kuin oli tarkoitus. Selkeyden lisäämiseksi tekstissä voi käyttää väliotsikoita. Itse elän tässä eri tavalla kuin opetan, koska yleensä en niitä käytä: luotan ingressin vetovoimaan.

Tarkista vielä nämä asiat
Tiedotteeseen tulee aina laittaa yksi tai kaksi henkilöä, joilta toimittajat voivat halutessaan kysyä lisätietoja tai tehdä haastattelun. Varmista, että heidän yhteystietonsa ovat oikein, ja että he todellakin ovat tavoitettavissa silloin, kun tiedote julkaistaan. Jos olet päässyt jo niin pitkälle, että toimittaja on kiinnostunut asiastasi ja ottaa yhteyttä, älä pilaa mahdollisuuksiasi istumalla koko päivän palavereissa kännykkä äänettömällä. Kyllä maailmaan uutisaiheita mahtuu: seuraavaksi soi sitten jonkun muun puhelin.

Mikä on uutiskynnys?
Vaikka tiedote olisi teknisesti kuinka hyvä, on tiedotteen lähettäjällä vielä uutiskynnys ylitettävänään. Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, missä tapauksessa näin tapahtuu. Kaikista tärkeintä on kuitenkin muistaa, että uutinen ei ole se, että tapahtuu joku asia X. Sen sijaan se, mitä siitä seuraa, saattaa jo olla.  Samaan aikaan on muistettava, että mediaviestintään liittyy tukku ulkoisia muuttujia, joita emme voi etukäteen tietää emmekä niihin vaikuttaa. Jos tapahtuu jotain sellaista suurta, josta ”kaikki mediat” kirjoittavat ja lähetät tiedotteesi samana päivänä, sen läpimeno on huomattavasti epätodennäköisempää, ellei mahdotonta.

Tiedote on kuitenkin oikein tehtynä sekä oikealla tavalla ja oikeaan aikaan lähetettynä oivallinen ja uskottava tapa saada näkyvyyttä. Alla yksi esimerkki sellaisesta.

Polar tiedote tammikuu FIN

Viestinnän Virittämö ja Polar Bear Pitching
Minulla oli ilo ja kunnia olla mukana järjestämässä Polar Bear Pitching –tapahtumaa Ouluun helmikuussa. Oma roolini oli vastata sen mediaviestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta. Tapahtumastamme tehtiin toistasataa juttua sekä ulkomaisiin että kotimaisiin lehtiin, radio- ja tv-kanaville, blogeihin ja niin edelleen.

Ei mediaviestintä vaikeaa ole. Täytyy vain osata asiansa ja tuntea median toimintatavat. Sekä olla ripaus hyvää onnea mukana, kuten kaikissa hyvissä jutuissa aina on.

Vastaa